January 31, 2015

Vauvasuihkut - Baby Shower

Sain kutsun baby showeriin. Hui, ihanaa ja samalla hiukan jännittävää, sillä nämä ovat ensimmäiset englantilaiset baby showerit, joihin olen osallistunut.

I got an invitation to a baby shower. Eek, so lovely and also quite exciting at the same time as this is of course my first English baby shower.

Suomalainen äitiyspakkaus on ollut täällä aina välillä julkisuudessa, muun muassa prinssi Georgen syntymän aikaan, kun Kela & Kumppanit huomasivat oivan tilaisuuden kirkastaa Suomi-kuvaa, ja lähettivät pakkauksen myös Katelle ja Williamille. Vaikka ulkomaalaiset yleensä hiukan kummeksuvat, kuinka suomalaisvauvat nukkuvat pahvilaatikossa, on palaute aina todella positiivista ja pakkausta kadehditaan kovasti. Täällä kun ei vastaavaa ole. BBC kirjoitti äitiyspakkauksesta kesäkuussa 2013 ja juttu on ollut erittäin suosittu - ja pinnalla Suomen mediassa taas tällä viikolla.

The Finnish maternity package is noted also here in the UK every now and then. Specially when Prince George was born and Finland  saw an opportunity to advertise Finland globally and sent a package to Kate and William - well done! - and even though the British may find it a bit weird that Finnish babies actually sleep their first weeks in a cardboard box the feedback is usually very positive and the package is appreciated and envied. There is nothing like that here in the UK. BBC wrote about the Finnish maternity package in June 2013 - this article has been widely read and again discussed in Finnish media earlier this week.

Niinpä baby showerissa kerätään vanhemmille hiukan vastaavaa vauvapakkausta. Koska olin jo nähnyt tulevan vauvan vaatevarastoa, totesin, että sitä riittää, ja että minulta vanhemmat ja vauva saavat jotain muuta. Vaikka pari ihan peruspotkupukua olisivat minun suomalaisesta käytännöllisestä mielestäni kyllä mahtuneet ihanan kauniiden pikkuhamosten joukkoon.

So instead the baby and parents are given essentials for baby care in a baby shower. As I had already seen some of the wardrobe of this baby I decided that I'd give her something else. Something like this:

Valitettavasti värit vääristyivät näissä punaisella alustalla otetuissa kuvissa, mutta kyseessä on siis luonnonvalkoinen unipussi, jossa on vaaleanvihreät kanttaukset.
Juniorin vauva-aikana totesimme vauvojen unipussit aivan mahtaviksi keksinnöiksi. Lapsihan pyörii ja hyörii unissaan sellaista vauhtia, ettei siinä mitkään peitot pysy päällä. Unipussi pysyy ja pitää lapsen lämpimänä. Esimerkiksi John Lewisillä (toimittaa muuten myös Suomeen) on tosi kauniita unipusseja, mutta jotta pakettiin mahtuisi muutakin eikä hinta nousisi tähtitieteelliseksi ostin unipussin Ikeasta. Sielläkin on mielestäni kauniita malleja ja laatu on omassa (tai siis Juniorin) käytössä testattu ja hyväksi todettu. Pehmeä materiaali, joka pitää muotonsa eikä nukkaannu tiiviissäkään pesutahdissa.

When Junior was a baby we found baby sleeping bags really good and practical. Junior would always kick off his blanket but with a sleeping bag he stayed warm. These are good also when you travel or will have to move the baby when they are sleeping - no need to worry about dropping a blanket or putting your child in a cold bed, the baby will keep warm in the sleeping bag. There are some really lovely ones in e.g. John Lewis but as I wanted to give the parents also something else and therefore also keep it affordable I got this one from Ikea. They have some really nice models there as well plus I have (or actually Junior has) used their sleeping bags before and seen and tested the quality. They are soft and keep their shape and won't lint even when washed frequently.
Juniori rakastui ihan täysin äitiyspakkauksessa olevaan hupulliseen pyyhkeeseen ja sitä käytettiin pitkään, vaikka se oli jo jäänyt pieneksi. Nyt suosikkipyyhe on hupullinen muumipyyhe. Koska kohderyhmän tuomio on meidän perheessä ollut selvä "jaa", sujahti baby shower -pakettiin vielä pyyhekin.

Our Junior fell in love with the hooded towel we got in the maternity package and used it long after he had grown out of it. Nowadays his absolute favourite is a hooded Moomin towel. Therefore, I got one for the baby as well, unfortuntately not a Moomin one but I hope she will like this, too. 

Eräs asia, jota emme ikinä olisi itse hoksanneet, mutta onneksi Kelassa oli tajuttu äitiyspakkaukseen sujauttaa, oli lasten kynsisakset. Siis sellaiset pyöreäpäiset. Vauvoilla on oikeasti todella terävät kynnet, ja ne kaipaavat säännöllistä trimmausta. Näillä se sujuu turvallisesti. Nämä ostin jouluna Suomen reissusta Prismasta. Lisäksi laitoin pakettiin vielä Ikean lasten patjansuojan, niitähän vauvaperheessä myös tarvitaan.

One thing we would never have thought ourselves but luckily Kela knew better and had one in the maternity package was baby scissors. The round ended ones. Babies have really sharp nails so regular trimming is needed and with these it is safe. These I got from Finland. I also got her a small mattress protection sheet, that is always needed in a family with babies.

Lahjat pakkasin kauniiseen pahvilaatikkoon ja päälle kaunis rusetti. Niin ja kortti. Se syntyi tietysti korttipajalla.

Wrapped the gifts in a pretty box with a beautiful bow and made a baby shower card. 
Tietenkään baby showerit eivät ole pelkästään materiaa, vaan onhan se mukava tapa koota ystävät koolle vielä ennen vauvan syntymää.

Baby shower is of course also a lot more than just a materialistic thing, it is also a wonderful chance to gather all your friends together.

Mitkä asiat teidän ovat teidän mielestänne tai kokemuksenne mukaan vauvanhoidon ehdottomia apuvälineitä?

What do you think or have experienced are essential accessories in baby care?

January 29, 2015

Ravintolavinkki

Viime viikonlopun sirkusreissulla käytiin Miehen kanssa myös ihan oikealla illallisella ihan oikeassa ravintolassa. Tässä vinkkinä Lontoon-kävijöille - Duck and Waffle.
Duck and Waffle on Englannin korkeimmalla oleva ravintola, sijaitsee Lontoon keskustassa lähellä Liverpool Streetin asemaa. Saimme vielä pöydän ikkunan vierestä, joten näkymät oli aikas huikeat: koko seinä oli lasia, joten todella tuntui, että oli jossain kattojen yläpuolella.
Pari päivää ennen h-hetkeä iski tajuntaan ajatus: entäs tämä minun tipaton tammikuu? Entäs, jos otan ihan vaan yhden lasin? Päätin sitten kuitenkin pitää linjan loppuun asti, joten alkudrinkkinä (joka oikeasti kestikin sitten koko illallisen ajan) olikin sitten todellinen cocktail - agavea, sitruunaa, soodavettä ja kaalimehua, koristeena laventelinoksa. Huh huh, melkomoinen, ei taida olla minusta tähän terveyssmoothievillitykseen, mutta olihan se ihan kokeilemisen arvoinen. Ei mikään uusi suosikki, mutta ihan mielenkiintoinen. Se oli siis listan ainoa alkoholiton.


Alkuun otimme pekoniin käärittyjä taateleita - nam - ja artisokka-parmesan leipää, joka tuotiin pöytään vastapaistettuna kokonaisena leipänä. Varsinaisena alkuruokana jaoimme angus-lihacarpaccion - nam nam - ja pääruoaksi valitsin itse artisokkaraviolin, kun taas Mies otti paikan nimikkoannoksen eli ankkaa ja vohvelia. Vaikka ravioli oli savunmakuisine voineen aivan upean herkullista, niin kyllä vähän iski annoskateus, sillä ankankoipiconfit vohvelilla vaahterasiirappikastikkeen ja paistetun ankanmunan kera oli siis kerrassaan fantastista.
Tämän herkuttelun jälkeen ei enää ollut tilaa jälkiruoille, vaikka lista olikin houkutteleva. Ensi kerralla sitten.

Ravintola on todella suosittu ja pöytävaraus onkin siis paikallaan. Varauksen voi tehdä aikaisintaan kaksi kuukautta ennen, ja se vahvistetaan vielä toiseen kertaan pari päivää ennen h-hetkeä. Ravintola on auki 24/7-periaatteella, mutta ruokaa ei sentään ihan ympäri vuorokauden saa. Melkein kuitenkin, ja tarjolla onkin kaikki ateriat aamupalasta myöhäiseen illalliseen. Suosittelen!

Duck and Waffle

January 27, 2015

Auringonpaistetta - Sunshine

Viikonloppuna oli taas Suomi-koulupäivä. Kerhossa on yleensä ollut tosi hauskaa, välillä vähän liiankin niin, että olen tähän asti ollut mukana hiukan rajoittamassa suurempaa riehumista. Nyt kuitenkin parina viime kertana olen jättänyt Juniorin ensimmäiseksi tunniksi itsekseen ja hyvin on mennyt. Varmaan aletaan olla siinä vaiheessa, että menee paremmin ilman äitiä. Tässä pienimpien ryhmässä siis vanhempien läsnäolo on ihan sallittua ja apuopettajaa aina kaivataankin eli ihan suotavaakin, että paikalla on joku toinenkin aikuinen kuin vain pelkkä opettaja.

It was Finnish Saturday School weekend again last weekend. Junior has usually really enjoyed the school, sometimes so much that I have until now stayed with him to ensure he doesn't get too excited about everything else than the other things the teacher is trying to say. Now we have, however, reached the point when I can actually leave him at school with friends and do something else myself. Just to clarify, parents are allowed to stay in the class with their children in this group as they are the youngest ones at school and usually an extra pair of hands is only a good thing to help the teacher.

Kerhotunnin olen sitten itse viettänyt pikapyrähdyksellä Brightonissa. Pitkällehän tuossa kolmessa vartissa ei ennätä, mutta eipä ostoskeskukseenkaan ole kuin viiden minuutin kävelymatka. Kyllä siinäkin ehtii. Haussa oli paitsi käteinen raha Suomi-koulun lukukausimaksun maksamiseksi myös valkoinen kauluspaita. Löytyi muuten, mutta ei oikeaa kokoa, joten täytyy koittaa vielä muualta. Tällä kertaa ehdin myös kurkistaa läheiseen kirkkopuistoon. Portissa luki "rest garden".

It is just 45 minutes so not too much but there is a shopping centre in 5 min walk so... This time I also had a quick look at the rest garden nearby.
Ei se varsinainen hautausmaa ollut, vaikka joitakin vanhoja hautojakin nurmella oli. Mukava rauhoittumispaikka ja ihan koirillekin sallittu - tai ainakin neljalkaisia ystäviämme oli paikalla juoksentelemassa.
 Muurin suojassa oli tällaisia kevään merkkejä.

Warm spots by the brick wall.

Pian olikin aika rientää kerhon tauolle ja toisen tunnin vietinkin luokassa Juniorin touhuja seuraillen. Tällä kertaa aiheena oli maatila ja niinpä tunnilla väritettiin lehmiä ja traktoreita, laulettiin Piippolan vaaria ja leikittiin erilaisilla maatilan eläimillä. Hauskaa riitti.

Soon it was time to get back to school for lunch break and then I joined Junior for the other class. We had lots of fun colouring cows and tractors, singing Old MacDonald and playing with farm animals.

Ensi kerralla taidan ottaa ihan lenkkivarusteet ja käväistä reippaalla kävelyllä, ja keväämmällä sitten voitaisiin jäädä kerhon jälkeen kaupungille ja käydä rannalla ja... Aurinkoisesta päivästä tuli mukavan keväinen olo!

Next time I think I will maybe go for a good walk and later this spring we can stay and maybe go to the beach and... Sunshine really made my day!

January 25, 2015

Breakfast with Friends

Aina välillä sitä tekee mieli hiukan runsaampaa aamupalaa, mutta ei vaan viitsi itse vääntää. Sunnuntaina oli tällainen olo ja lähdimmekin ystävien kanssa ravintola-aamiaiselle. Englantilainen aamiainenhan on tietysti käsite - kukapa ei tuntisi tätä ihanaa munien, pekonin, papujen, makkaran, hash brownin (tai muun perunan) herkkusienien, paistetun tomaatin ja paahtoleivän suloyhdistelmää.

Every now and then you feel like something extra for breakfast but just are too lazy to do it yourself. Like this Sunday. So went out for pub breakfast with friends.
Menimme ihan mutkattomasti paikalliseen Weatherspooniin, ja aamuyhdeksältä olimmekin paikan ensimmäiset asiakkaat. Erinomaista, lapset saivat juosta ketään häiritsemättä, ja aikuisetkin saivat ihan juteltua jotain. 

Weatherspoon on paikallinen lowcost-pubiketju, joka siis on tunnettu edullisuudestaan. Pubista on karsittu ns. turhuudet pois, esimerkiksi musiikkia ei soiteta, mikä kyllä sopii minulle ihan hyvin, sillä usein musiikki, jos sitä on, on ihan liian kovalla. Ainakin meidän paikallinen Weatherspoonimme on siisti ja viihtyisä - tosin ihan kaksi kertaa olen ollut eikä ole kokemusta perjantai-illan menosta.

Aamupalalistalta (kyllä, oli ihan erillinen aamiasruokalista) löytyi sitten monenlaista versiota tuosta perinteisestä aamiaisesta, mutta myös ihan terveellisempiäkin vaihtoehtoja, puuroakin löytyi. Miehelle iso perinteinen aamiainen ja itse valitsin omaani hunajalla maustettua kreikkalaista jogurttia ja hedelmiä sekä pannukakkuja pekonilla ja vaahterasiirapilla + miehen annoksesta vielä paistettu muna ja paahtoleipä.

Kun olimme päässeet aamiaisessamme voiton puolelle, alkoi paikalle ilmaantua muitakin asiakkaita - lapsiperheitä samoin ajatuksin kuin me, muutamia samasta päiväkodistakin. Niinpä istuimme vielä hetken ihan rauhassa ja annoimme lasten juosta kavereittensa kanssa. Siitä sitten Mies ja Juniori sekä ystäväperhe suuntasivat uimahalliin, itse reippailin pienen kyläkerroksen ja kotia kohti. Mukava tapa aloittaa aamu!

January 23, 2015

Leivotaan skonsseja - Let's Bake Scones

Meillä näköjään leivotaan aika usein nykyään :) Päiväkodissa oli leivottu ja se oli (taas) ollut niin kivaa, että meidän oli sitten ihan pakko leipoa kotonakin. Ja mikäs siinä, sehän on mukavaa puuhaa. Suunnitelmana oli tehdä englantilaistakin englantilaisempia herkkuja, nimittäin skonsseja.

It seems our house has turned into a bakery lately :) Junior had been baking at nursery school and enjoyed it (again) so much that we had to do the same at home as well. On the menu we had something very English - scones.

Meidän reseptimme oli jostain muualta, mutta Meriannen blogissa on mainionkuuloinen resepti täällä -  olisikohan vielä ollut ihan samana päivänä, kun skonsseja leivottiin meilläkin :)
Olin tällä kertaa mittaillut aineet valmiiksi jo etukäteen pientä pääkokkia varten. Aika hyvin muuten Juniori muisti päiväkodissa käytetyn ohjeen ainekset. Meidän reseptissä ei käytetty munia niin kuin Meriannen ohjeessa, mutta olisi varmaan ollut ihan paikallaan nostatusapuna.

I measured the ingredients in smaller cups for our little head chef who actually remembered the nursery school recipe quite well. 
 Taikinasta taputeltiin pöydälle levy, josta sitten otettiin mukimuotilla pyörylöitä.

Ja sitten nautitaan! Vadelmahilloa ja clotted creamia, jolle en edelleenkään ole keksinyt hyvää suomennosta. Tätä herkkuahan selvittelin blogissa aiemmin. Helppoa kuin mikä ja tuli tosi hyviä!

Enjoy with raspberry jam and clotted cream, yummy!

January 21, 2015

Tiedäthän, että...

Olemme jo Juniorin vauva-ajoista lähtien tehneet ihan selvän kielijaon meidän perheessä - Mies puhuu lapselle englantia ja minä suomea. Piste. Vastaavasti lapsi puhuu isälleen isän kielellä ja äidille äidin kielellä, "äiti's words". Kaikki hyvin?

Välillä Juniori on ollut innokas tulkki kääntäen minulle suomeksi kaiken, mitä isä, päiväkodin tädit tai kuka tahansa sanoikin englanniksi. 
Nyt, kun olemme asuneet täällä kohta kaksi vuotta - ja etenkin jouluisen Suomi-vierailun jälkeen - huomaan, miten Juniorin suomenkieli on kovasti murteellista. Jouluna sai hyvää vertailukohtaa serkkuihin, ja onhan se selvä, että Juniorin suomenkielen sanavarasto ja kieliopin taitaminen eivät ole samalla tasolla kuin samanikäisten Suomessa asuvien suomalaislasten vastaava. Kun koko elinympäristö (äitiä lukuunottamatta) on englanninkielinen, onhan se ihan selvää, että suomi ei voi olla yhtä vahva kuin englanti.

Mikä siis neuvoksi? Suomi-koulu on hyvä lisä, mutta valitettavan pieni. Pikkuisessa kotikaupungissamme ei asu muita suomalaisia. Suomalaiset lastenlaulut soivat automatkoilla, ja välillä äidinkin suomalaiset levyt. Youtubesta katsotaan suomenkielisiä lastenohjelmia ja netissä pelataan Pikku Kakkosen pelejä.
Syksyllä Juniori aloittaa koulun ja alkaa lukemisharjoitukset. Hän on jo nyt kiinnostunut kirjaimista ja kysyy jatkuvasti kirjoista, että mitä tuossa ja tuossa lukee. Miten opetan hänet lukemaan suomeksi? Voinko opettaa hänet lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi samalla, kun hän opettelee koulussa samoja taitoja englanniksi? Saanko hänet innostumaan lukemisesta myös "äidin kielellä"?

Suomen-lomat ja muutaman vuoden kuluttua myös kesäleirit Suomessa ovat yksi lisäkeino suomenkielen vahvistamiseen, mutta ei vielä. Onhan päiväkoti-ikäinen vielä liian pieni. Mutta onko sitten "muutaman vuoden kuluttua" jo liian myöhäistä? Onko suomi silloin jo jäänyt liian heikoksi? Mikä neuvoksi? Kokemuksia ja vinkkejä vastaanotetaan!
Siihen asti meillä jatketaan Suomi-musiikilla ja kirjoilla ja runsaalla puhumisella ja koitetaan korjata ja toistaa, mutta ei latistaa. Ja kuka voisikaan korjata kieliasua, kun Juniori sanoo: "Äiti, sun tietää, minä tykkään sunsta"?

January 20, 2015

Kooza!

Voi että kuulkaa, vietimme Miehen kanssa pitkästä aikaa iltapäivää ja iltaa ihan kahdestaan, ja olimme niin upeassa jutussa, että pakko on kertoa ja hehkuttaa teillekin asiaa. Kyseessä oli Kooza, kanadalaisen Cirque du Soleil - sirkusryhmän aivan huikea show!

Oh my, Husband and I had some just-the-two-of-us time on Saturday and we saw something so amazing that I just will have to share with all of you, too. We saw Kooza - absolutely spectacular show from Cirque du Soleil!

Kyseessä ei siis ole perinteinen sirkus, vaan enemmänkin akrobatiaesityksistä koostuva show, joka on laadultaan jotain aivan uskomatonta. En ollut ihan ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä", sillä olen Helsingissä nähnyt kaksi muuta kyseisen ryhmän esitystä, Deliriumin ja toisen, jonka nimeä en nyt sitten tähän hätään taas millään saa päähäni ja ohjelma on Suomessa, ja täytyy sanoa, että tämä Kooza oli näkemistäni ehdottomasti paras. Ihana.

It is not about traditional but modern circus, or acrobatics, a show that is really something unbelievable and beautiful. This wasn't the first time I saw a show from them, I have seen them twice before in Helsinki, but this was - to my opinion - their best show. Wonderful.

Kuvia ei tietenkään shown aikana voinut ottaa, joten joudutte tyytymään linkkiin ko. esityksen sivuille (siellä on pieni video-esittely showsta, ks. preview) sekä kuviin esityspaikasta eli Royal Albert Hallista.

Obviously no photography allowed during the show so all I can give you is a link to the Kooza website (see trailer) and pictures of the venue, Royal Albert Hall.





Royal Albert Hall muuten toimii näinkin isossa esityksessä aivan erinomaisesti. Enimmillään konserttitaloon mahtuu Wikipedian mukaan jopa 5272 katsojaa, eli melko monta. 12 sisäänkäyntiä, useat baarit, naulakot ja wc-tilat kuitenkin varmistavat, että missään vaiheessa ei tarvitse jonottaa minnekään.

Kooza Lontoossa 7.1.-19.2.2015. Jos olette paikalla ja saatte liput - menkää katsomaan.

Kooza in London Jan 7th - Feb 19th, 2015. Go, see!

January 18, 2015

Maalia pintaan - Paint

Pitkästä aikaa taas vähän sisustuspuuhia. Eräänä päivänä Mies tuli lenkiltä ja sanoi, että nyt maalataan Juniorin huone, ja siitä sitten kysymään huoneenhaltijan mielipidettä väristä. Hetken pohdistelun jälkeen lopputulos oli selvillä ja oikea sävykin löytynyt - Juniorin raitapaidasta.

I haven't written about home decorations in a long time so here we go. Husband returned from his run the other day and said that now, it is time we painted Junior's room, wow, and went straight on to ask the room owner's thoughts about which colour we should choose. After a short pondering and discussion we had a winner plus the right tone - chosen from a stripy shirt Junior was wearing at the moment.

Ei kun maalikauppaan siis. Aivan samaa sävyä ei löytynyt, löytyi vielä parempi, ja sitten ryhdyttiin maalaushommiin!

So off we go to the paint shop. Didn't actually find exactly the same colour but chose even better one. Then - time to do some painting!

Ensin suojattiin reunat ja lattiat ja etsittiin oikeat työkalut. Tähänhän tietysti meni suurin aika koko hommassa.

First, tape the roof, cover the floor and find the right tools. This obviously takes most of the time in the whole work.

Ja sitten varsinaisiin hommiin.

Then some actual painting.
Sinistähän se sitten on ja kyllä on, vaikka itse sanonkin, tosi kaunis väri.

Yes, it is blue and a really beautiful one - well done me.

Maalaaminenhan on tosi helppo, nopea ja edullinen tapa muuttaa huoneen ilmettä. Juniorin huoneesta maalattiin kaksi seinää, aikaa kului suojauksee ja maalaukseen pari tuntia ja maalipurkille ja tarvikkeiden hinnaksikaan ei montaa kymppiä tullut. Ja lopputulos on minusta ja Junioristakin tosi hieno.

Painting is really easy, quick and inexpensive way to change the whole atmosphere and character of a room. In Junior's room we painted two walls which took as about two hours and paint and equipment didn't cost us more than maybe 30- 40 pounds. Junior (and I) couldn't be happier with the end result.

Juniorin huoneen aiempi esittely täällä.
About Junior's room earlier here.

January 16, 2015

Vaateostoksilla

Olen taas tänäkin vuonna onnistunut melkein välttämään tammikuiset alennusmyynnit - tai siis olen jälleen tuhlannut rahani normaalihintaisiin uutuuksiin. Aina sama juttu, mikähän tähän auttaisi...

Ihan keväisimpiä malleja ei kaupoissa tietenkään vielä ole, mutta mahdollisesti tuleva pikapyrähdys lämpimämmille leveysasteille sai minut sijoittamaan pariinkin mekkoon. Minähän olen siis housuihminen ihan täysin, enkä ainakaan vielä englantilaistunut tässä suhteessa tipan tippaa, mekko työvaatteena minun ylläni on ihan poikkeustapaus, ainakin näillä keleillä siis, kesällä sitten ehkä. Viime kesänä ahkerasti (=ainakin viisi kertaa) käyttämäni superedullinen marketkukkakotelomekkoni on tosin sen verran nukkaantunut (halvalla kun ei kovin kummoista laatua yleensä saa), että se joutaa keräyslaatikkoon. Uudet mekkoni ovat nyt siis enemmän ilta- kuin työmekkoja (ero on kyllä minulle välillä kovin epäselvä...), luvassa kun on ainakin toivottavasti paritkin mukavat illalliset tai muuten vaan juhlavammat päiväkekkerit.

Toistaiseksi kevään muoti kaupossa näyttää kovin monokromaattiselta - mustaa, valkoista ja harmaata on esillä paljon. On toki väriäkin, keltaista, vihreää, sinistä ja korallia, mutta mustavalkoisuus on ainakin vielä tällä hetkellä hallitsevaa. Väriblokkejakin on edelleen. Mallit ovat laatikkomaisia ja väljiä, mutta löytyypä toki vartalonmyötäisempää ja esim. optista harhaa tarjoavia mekkoja, jota ainakin minä kyllä tarvitsenkin, heh heh.

Omat hankinnat näyttävät tältä:
Kuvat ovat Nextin sivuilta ja linkit tuotetietoihin alla ja minähän en siis saa näistä mitään provikoita tms. Next kyllä toimittaa myös Suomeen, jos kiinnostuitte.


Harkintaan jäi vielä nämä mekot, mutta luulenpa, että mekkokiintiö alkaa olla jo kuitenkin tälle keväälle täysi.

1. Sininen pitsimekko 2. Mustavalkoinen raitamekko.

Tuo sininen taitaa jäädä kyllä kauppaan, sillä pikkujoulumekkoni on hiukan vastaava, tosin punainen, ja sellaista materiaalia, että sillä voi kyllä mennä kesäisempiinkin juhliin. Raitamekkoa on ehkä sovitettava ensi kerralla.

Olettekos te jo ehtineet tehdä vaatehankintoja keväälle?

January 13, 2015

Potkulautailua - Scooter ride

Viitteitä keväästä, potkulautailuretkellä kotikaupungissa.

Signs of spring in our home town.
Tiedättekö, kuinka vaikea on kuvata potkulautailevaa Junioria? Vauhti on niin kova, että hyvä, että edes selkäpuolelta ehtii kuviin.

Do you have any idea how difficult it is to take pictures of Junior on his scooter? He is going so fast that I'm lucky to see his back.
Matkalla pysähdyimme ihmettelemään paikallisen kiinalaisen ravintolan ihmeellisiä leijonia.

Stopped to check the miraculous lions of a Chinese restaurant.
Mutta näitä varten piti pysähtyä oikein todella, vaikka ihan lähelle ei uskallettukaan mennä. Wau, moottoripyöriä! Vrrrooomm!!

For these we really had to stop and look very carefully even though we didn't dare to go too close. Wow, motorbikes! Vrrroooommm!!
Välillä tankattiin nallesipsejä.

Had some bear crisps for snack.
Kotimatkalla pysähdyttiin katsomaan junia.

On our way home we stopped to see trains.
Ja äiti bongaili kevään merkkejä kukkaruukuissa. Että kyllähän se sieltä varmaan on oikeasti sittenkin taas tulossa!

And mummy saw signs of spring in pots. Gives me faith that it will come eventually!

January 11, 2015

Luottokoruja

Olen pitkästä aikaa alkanut taas käyttää koruja. Juniorin vauva- ja taaperoaikana en juurikaan viitsinyt koruja sattuneesta syystä käyttää, mutta nyt Juniori on jo sen verran iso, että malttaa jättää korut enemmän tai vähemmän rauhaan. Visuaalisesti Vaativan Kottaraisen inspiroimana esittelen minäkin vuosien varrella kertyneitä luottokorujani. Ensimmäisenä paluun käyttöön ovat tehneet nämä rannerenkaani.
Hopeaketjut on tehnyt taitava ystäväni Belladonna ja sileät renkaat ovat lahja Mieheltä.

Silloin joskus ennen vanhaan käytin aina jotain koruja, yleensä isohkoja sormuksia ja riipuksia. Juniorin vauva-aikana jäi ensin sormukset (käsienpesu noin vartin välein ja sormukset sormessa ei ole kovin hyvä yhdistelmä) ja sitten pienten käsien alkaessa kiinnostua (ja repiä) kaikesta killuvasta jäivät myös kaulariipukset.
Korut ovat myös muistoja matkoista, tapahtumista ja ystävistä. Esimerkiksi ylläolevan suorakulmionmallisen hopeasormuksen ostin ystävän luona vieraillessa Jyväskylän joulumessuilta, vuodesta en ole ihan varma, mutta olisiko luokkaa 2004 ehkä.

Korujen valinnassa minulla on ollut ohjenuorana selkeät modernit linjat ja värimaailma (yksivärisiä minulle, kiitos, eikä pastelleja), materiaaleista mieleisiä ovat olleet etenkin lasi, mutta myös hopea ja (hopeanväriset) metallit. Mutta joskus ihan puhdas muovi ja kitch vaan ovat niitä parhaita, kuten tämä allaoleva Etelä-Afrikasta Stellenboschsista 2012 ostamani kukkasormus. Erittäin onnistunut muistaakseni noin euron investointi, on tullut käytettyä ja siis myös muistuttaa ihanasta matkasta.
Useita koruja olen ostanut myös messuilta, muotoilijoiden liikkeistä tai museokauposta. Käykääpä vaikka katsomassa Porvoon Vanhankaupungin lasigallerioissa tai Helsingin Designmuseon museokaupassa.

Tämänkin allaolevan kierrätysmateriaalirannekorun olen ostanut lomareissulta - Lontoosta, Covent Gardenista noin vuonna 2008. Koruparka on kyllä kipeästi kiillotuksen tarpeessa.
Nämä ovat pysyneet matkassa useampia vuosia ja olleet mukana niin arjessa kuin juhlassa. Nyt ne saavat vuosien laatikossamakuuttamisen jälkeen tehdä paluun käyttöön. 

Millaisia ovat sinun luottokorusi?