October 31, 2015

On the Road - Nature Trail in Finland

Greetings from England, we are back from our lovely half term holiday in Finland. One of the highlights of our holiday this time was a hike in Suurisuo ("big swamp" wetlands) nature trail in Janakkala where we got to walk on boardwalks at wetlands and in a Finnish forest. I know, we Finns, we are crazy.

As it is end of October you can expect the weather in Finland to be a bit chilly and so it was, -6 C in the morning, a little warmer in the afternoon, but with amazing sunshine. Refreshing! Mind you, it is not really as cold as it sounds, it is just a matter of what you wear - layers, proper winter jacket, gloves and beanie are needed and you'll be just fine.
Wetlands.


The autumn light was just magical. I hope you can see a glimpse of that magic in the pictures I took. These pictures haven't been modified at all, everything you see is exactly how it was in real life.

Our trail first led us to wetlands where we walked on duckboards and then through a forest to a bird-watching tower where we enjoyed our yummy packed lunch - Finnish rye bread, coffee and buns. Delicious! And even better when enjoyed outdoors.
Finnish rye bread.

Leading the team. Vaari (granddad) trying to keep up.
Junior was really excited about the walk and not just because he got to lead the whole group. Junior set the pace and ho ho that was a good pace, the grown-ups really had to work to keep up with him. Obviously we didn't go too far, only about 1,5 km in total. Just enough to feel that frost.
Frost made the forest look enchanted.

  
For us this was a brilliant way to see the family. Instead of sitting on a sofa and drinking coffee indoors we got to enjoy the beautiful wild Finnish nature in good company and get some fresh air, too. Thank you, lovelies, for this wonderful day!

October 27, 2015

Mitä meillä on tehty?

Tähän mennessä on
  • tehty minisightseeing-kierros Helsingissä
  • vietetty vauhtisynttäreitä
  • matkustettu bussilla
  • leikitty ninjaa
  • käyty passikuvassa ja poliisiasemalla
  • leikitty leikkipuistossa
  • saunottu
  • leivottu pipareita ja muffinseja
  • ihasteltu pimeässä hohtavaa luurankopyjamaa (jota todennäköisesti ei riisuta muutamaan päivään)
  • hypitty trampoliinilla
  • tehty hiekkaliukumäki
  • väritetty lehmä
  • tehty pahvilaatikkolentokone.
Muun muassa.


Syysloma.



October 24, 2015

Kehittyneempää maksuliikennettä

Sarjassamme Englannin kummallisuuksia. Saatatte ehkä muistaa, kuinka kerroin mielestäni täkäläisten ihan oikeasti aikas näppärästä veroilmoituspalvelusta. Ja kuinka sain veronpalautusta - ihan tuli shekki postissa kotiin. Molemmista täällä.

No, tällä viikolla sitten muistin yhtäkkiä, että himskatti, se shekkihän on vielä lunastamatta. Kuinkahan paljon näitä muuten jää lunastamatta? Se nimittäin pitää lunastaa kuuden kuukauden sisällä. Ei muuta kuin shekki kassiin – ja varmuuden vuoksi passi ja melkein otin sen kuuluisan kaasulaskunkin, mutta en nyt tähän hätään sellaista löytänyt – ja kohti pankkia. Ja mitä sieltä löysinkään? Todellakin, shekkien tallennusautomaatti!

Kyllä, automaatti shekkien rahastamista varten. Täälläkin maailmankolkassa on ilmeisesti jossan vaiheessa havaittu, että shekit ovat jokseenkin työläitä, mutta sen sijaan, että täällä olisi missään vaiheessa harkittu näistä muinaisista maksuvälineistä luopumista, on täällä päinvastoin kehitetty lisää teknologiaa näiden paperinpalasten käsittelemiseksi.

Homma toimii niin, että ensin täytetään paperilipuke (kyllä, paperia, ihan kynällä) ja sitten tämä lipuke syötetään yhdessä shekin kanssa automaattiin ja sitten vielä työnnetään pankkikorttikin sisään masiinaan. Automaatti sitten hetken raksutettuaan tunnistaa lipareen ja shekin tiedot ja tallentaa rahat automaattisesti tilille. Ja ihan siis jo seuraavana päivänä. Tai ainakin siis näin sen pitäisi toimia, en ole vielä tilitietoja tarkistanut.

Kyllä teknologia on sitten ihmeellistä!

Toim huom. Haluan huomauttaa, etten tällä(kään) kirjoituksella mitenkään halua vaikuttaa siltä, että pitäisin Iso-Britanniaa millään muotoa vanhanaikaisena tai vastaavasti Suomea kehityksen kärkimaana, vaan haluan ihan viattomasti ja puolueettomasti tuoda esiin näiden kahden maan erilaisia näkökantoja maksuliikenteen kehittämiseen.

October 22, 2015

Kahvia ja maitoa

Olette varmaan huomanneet, että minä tykkään käydä kahviloissa. Lompakosta löytyy kolmen kahvilan kanta-asiakaskortti ja päivän lounas on vähän liiankin usein latte ja panini. Siksi voikin olla pieni yllätys, että en sitten kuitenkaan ole sen kahvin suhteen niin turhantarkka.

Ennen muinoin join suodatinkahvini mustana ja ilman sokeria, mikä kuulemma oli "naisille epätyypillistä" (erään proffani kommentti). Sittemmin, ei tosin tämän kommentin vuoksi, olen alkanut lisäämään kahvini joukkoon lorauksen maitoa, mutta kyllä se mustanakin menee. Sokeria lisään vain, jos eteen sattuu normaalia kitkerämpi kupillinen. Sekin siis yleensä kyllä uppoaa.

Jossain vaiheessa sitten kuvioon astui espresso, johon tapaan päättää ravintolaillallisen. Juon sen ihan sellaisenaan ilman sokeria, shottityyliin. Mukava päätös hyvälle aterialle, hyvä ruoansulatukselle ja myöskin selvittää hiukan ajatuksia, jos vaikka on tullut nautittua hiukkasen liikaa ruokajuomia.
Nykyisin olen enemmän latteihminen. Sehän on siis kaksi desiä kuumaa maitoa ja tilkka vahvaa kahvia. Juon sen rasvattomaan maitoon tehtynä (englanniksi muuten "skinny latte"), kun olen rasvattomaan maitoon muutenkin tottunut. Maidon suhteen olenkin tarkempi kuin kahvin, rasvaton maito nyt vaan maistuu minusta paremmalle kuin täysmaito. Kahviloissa lattensa voi myös maustaa erilaisilla makusiirapeilla ja tietysti näin halloweenaikaan Starbucksin kurpitsalatte on ihan ehdoton, nam nam.

Vaikka kahvilan kahvi tietysti onkin ihanaa, ei vähiten kahvilassa istumisen vuoksi, ovat elämän tosiasiat (eli ajanpuute ja sittenkin valitettavan rajalliset rahavarat) ajaneet minut myös pikakahvimaailmaan. Sitä perinteistä pikakahvimurukahvia en sentään juo, siinä menee minun rajani, mutta nescafen latte- ja cappuccinojauheet ovat kyllä kovassa käytössä. Näistä sekoittelen itselleni aamuisin termarikahvin, jota sitten nautin autossa liikennevaloissa istuessani.

Ei siis niin kovin nokonuukaa, mitä kahvia kupista löytyy. Sanottakoon vielä, että vaikka täällä Englannissa asustankin, niin teetä en ole vieläkään oppinut juomaan, kahvia sen olla pitää.

Miten sinä juot kahvisi?

October 20, 2015

Muovia ja pennejä

Täällä Englannissa tapahtui tässä lokakuun alussa muutos, jota ainakin minä tervehdin suurella ilolla, vaikka en kovin vihreäksi itseäni laskekaan. Kaupoista ei nykyisin saa enää muovikasseja ilmaiseksi, vaan niistä joutuu maksamaan 5 penniä kappaleelta.

Olen kerran jos toisenkin taivastallut näitä täkäläisiä ruokakaupan ilmaismuovikasseja, sellaisia rimpuloita, pieniä ja ohuita ja kahiseviä, joihin ei mahdu juuri mitään ja jotka menevät rikki ja joiden uusiokäyttö on tosi hankalaa. Olenkin jo aikapäiviä sitten itse siirtynyt sellaisten ihan oikeiden kestokassien käyttöön ruokaostoksien teossa jo ihan vaan noiden pussien huonon laadun vuoksi, enkä yleensä edes muista koko kassiveloitusasiaa.
Muovipussiputki ammottaa melkein tyhjänä, hyvä hyvä!
Sinänsä viisi penniä ei edes ole suurensuuri maksu, muistaakseni Suomessa veloitus (toki isommasta ja paremmasta muovipussista) on jotain 20 sentin luokkaa, mutta kyse onkin periaatteellisesta asiasta, ja ainakin minä olen tämän myötä herännyt taas miettimään tätäkin asiaa hiukan laajemmin.

Sama viiden pennin kassiveloitus veloitetaan täällä muuten nyt siis ihan melkein joka paikassa. Arvatkaapa, muistanko minä ottaa omaa kassia mukaan vaatekauppaan? No en tosiaankaan. Ehkä pikkuhiljaa alkaa pieni kangaskassi pysyä käsilaukussa. Tai ehkä vähennän ostosten tekoa, etenkin heräteostosten. Ehkä. No en usko.

Onko se sitten ympäristöystävällisempää? No, tutkimuksiahan on tietysti aina moneen lähtöön. BBC:ltä bongaamani englantilaisen ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan esimerkiksi täällä yleisesti käytettävää puuvillaista kassia pitää käyttää 100 kertaa, jotta se olisi ohutta muovipussia parempi vaihtoehto. Ja jos sitä muovipussia onnistuu käyttämään kaksi kertaa (toisen kerran siis edes roskapussina), niin tietysti puuvillakassia pitää käyttää taas enemmän ja enemmän. Mutta toisaalta muovipussi on maatumaton eli käytännössä ikuinen jäte, sitä ei tämä tutkimus huomioinut. 
Tämä Suomesta pari vuotta sitten tuotu melonikassi on varmasti jo lähellä 100 käyttökertaa Tämä tosin on muovia.
Ja mihin se 5 penniä kassia kohti sitten menee? No, vaikka asiastä päätettiin täällä poliittisissa elimissä, ei raha kuitenkaan mene valtiolle, vaan kaupoille, luonnollisesti. Englantilaista sitten on, että kauppojen odotetaan lahjoittavan kerätyt varat hyväntekeväisyyteen. Ja englantilaista on, että niin varmaankin myös tapahtuu. Ainakin osalle rahoista. Ainakin muutaman ensimmäisen vuoden ajan.

Kulkeeko sinulla ostoskassi mukana?

PS. Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää Englannin muovikassimaksusta (BBC:n sivu, englanniksi).

October 17, 2015

Taidetta: Ai Weiwei

Meinasin jo jättää kertomatta, että kävin jokin aika sitten katsomassa Ai Weiwein näyttelyä Lontoossa Royal Academy of Artsissa, mutta sitten huomasin, että hei, Helsingissähän on myös tänä talvena esillä Ai Weiwein näyttely! Tällaista sattumusta ei voi ohittaa, joten pakkohan tästä on pari sanaa kirjoittaa.

Ai Weiwei on siis kiinalainen taiteilija ja toisinajattelija, jota Kiinan virallinen johto on yrittänyt vaientaa jo vuosia. Viimeksi hän on ollut vuosia maastapoistumiskiellossa, josta vapautui vasta tämän vuoden heinäkuussa. Tästä voikin jo arvata, että taide on poliittista, kantaaottavaa ja Kiinan viranomaisten salaisuuksia paljastavaa.

Näyttely alkaa toki hiukan leppoisammissa merkeissä museon ulkopuolelta, jossa on esillä valtavia puita. Kyseessä on Etelä-Kiinan vuorilla luonnollisesti kuolleiden puiden osista rakennettuja puuveistoksia. Ai Weiwei on ostanut puiden palat markkinoilta ja koonnut ne uudelleen yhteen puun muotoon. Näiden pystyttäminen Lontooseen muuten rahoitettiin joukkorahoituksella. Käsittääkseni puita on esillä myös Helsingissä.
Mutta leppoisuus (jos sitä kuolleissa puissa alunperinkään oli) loppuu kyllä sitten siihen. Lontoossa on esillä muun muassa valtava taulu, joka on kirjoitettu täyteen nimiä ja päivämääriä, ne ovat Sichuanin maanjäristyksessä vuonna 2008 kuolleiden koululaisten ja opiskelijoiden tietoja, jotka Kiinan viranomaiset yrittivät salata.

Mutta miksi salata maanjäristyksessä kuolleiden nuorten määrä ja nimet? Luonnonilmiö, jolla ei ole mitään tekemistä hallinnon tai politiikan kanssa? Vastaus piilee rakennusskandaalissa, joka paljastui maanjäristyksen myötä. Järistyksen jäljiltä nimittäin selvisi, että opiskelijatalojen rakentamisessa ei ollutkaan noudatettu rakentamissääntöjä, vaan sekä sääntöjen noudattamisessa että materiaaleissa oli oikaistu pahan kerran, mikä aiheutti sen, että talot luhistuivat kuin korttitalot. Kun Ai Weiwei ryhtyi selvittämään asiaa, hän mm. joutui poliisin pidättämäksi ja pahoinpitelemäksi.
Auki kääritty Kiina.


Colored Vases - teollisuusmaalilla maalattuja neoliittisiä vaaseja.

Sananvapaus kaikille ympäri Kiinan.
Olin itse näyttelyssä hiukan ristiriitaisissa tunnelmissa. Taiteilija kritisoi Kiinaa ja etenkin sen hallintoa, mutta toisaalta taiteessa näkyy rakkaus Kiinaan ja sen perinteisen taiteen, käsityötaidon arvostus. Toisaalta työt ovat kauniita, mutta niillä on myös rankka ja raadollinen puolensa. 

Kaikenkaikkiaan siis näyttely, josta poistuu mieli täynnä ajatuksia, ei ehkä tosin niitä kaikkein positiivisimpia sellaisia.


October 15, 2015

Dinoja ja lemmikkejä

Ripleyssä nähtiin iso dinosaurus, mutta meillä on täällä ollut viime aikoina muutenkin dinosauruksia liikkeellä. Juniorin huoneeseen on kovasti tulossa uusia kavereita, tai lemmikkejä, tai miten näitä nyt kuvaisi.

Mies yllätti ja tilasi Juniorin huoneeseen tuollaiset isot seinätarrat. Ovat minusta aika hyvät, vaikka hiukan kyllä epäilytti etukäteen, etenkin, kun nuo seinät ovat siniset. Ja Juniori tietysti tykkää ihan hirveästi, on esitellyt niitä ylpeänä kaikille.

Dinosaurukset eivät tietenkään lopu tähän, vaan niitä piirretään vielä itse lisää. Juniorin lahjaksi saamat dinosauruspiirustuslevyt ovat olleet kovassa käytössä ja näitä tällaisia voin kyllä suositella lämpimästi.


Ja illalla luetaan vielä koulusta lainattua dinosauruskirjaa. Ja sänkyyn otetaan unikaveriksi dinosauruslelu. Roar!

Dinomaista päivää kaikille!

October 13, 2015

Nähtävyyksiä: Ripley's Believe it or not

Kävimme sunnuntairetkellä keskustassa Ripleyn usko tai älä - eli Believe it or not -museossa. Heti alussa siellä oli suuri dinosaurus, ja "katso äiti, se liikkuu!" eli sitähän katseltiin hyvä tovi. Muita (Juniorin mielestä) mieleenpainuvia asioita Ripleyllä oli lattiaan projisoitu kalalammikko, jossa voi kahlata, sekä pyörivä tunneli "musta aukko", jota kuljettiin edestakaisin niin monta kertaa, että itselle alkoi kyllä jo tulla huono olo.
Muita juttuja oli esimerkiksi karkeista tehty Michael Jacksonin kuva (nuo lakut näyttävät minusta ihan selvästi Pandan lakuilta!), puhuva krokotiilimiehen rintakuva, upea yhdestä jadesta veistetty pagodi ja Liisa Ihmemaassa.

Ilmiselvää Pandaa, sanon minä!

Pullonkorkeista taiteiltu Michelle Obama.


Me juoksimme Ripleyn aika nopeasti läpi, Juniorilla kun yleensä on melkoinen vauhti päällä, ja varmasti missasimme paljon mielenkiintoisia juttuja, mutta ei kyllä mielestäni ole täyden pääsymaksun arvoinen, Jos museo kiinnostaa, niin tosiaan ei ehkä kaikkein paras valinta alle kouluikäisille ja huomatkaapa alennus, kun lipun ostaa netistä museon sivuilta etukäteen, ja vielä isompi alennus, jos ostaa netistä etukäteen iltalipun - museo on auki puoleenyöhön, joten iltalipullakin ehtii kyllä hyvin kiertää ja katsoa koko museon läpi.

Mukavia ihmettelyhetkiä!

Ripley's Believe it or not

October 11, 2015

Niistä taiteellisemmista harrastuksista - Crafts and such

Pidin eilen lauantaina siivouspäivää. En voi ymmärtää, kuka meillä oikein käy sotkemassa, mutta kyllä tuli ihan tarpeeseen tehdä ihan kunnon suursiivous taas vaihteeksi. Kokolattiamatto ja kaksi kissaa ei ole hyvä yhdistelmä, ja vaikka meillä sitä mattoa on onneksi vain portaissa ja ylätasanteella, niin siinäkin on ihan tarpeeksi. Portaitahan on tunnetusti tosi kiva imuroida. Kyllä ollaan tyytyväisiä tähän vinyyliin muissa tiloissa! Niin ja miksi sitä kokolattiamattoa sitten piti niihin portaisiin tunkea, niin eipä oltaisi haluttu, mutta kuulemma paikallinen "health and safety" -säännöstö edellyttää - muulla pinnallahan voisi vaikka liukastua.

We made a proper Autumn clean in our house yesterday. I just can't understand who makes all that mess but a good clean was certainly needed. Luckily we only have carpet in our stairs and landing and vinyl everywhere else but vacuuming that alone is a lot of work - cat hair, there is enough of that everywhere, Simba and Titan make sure of that.
Työpaikalla paljastui jotenkin viime viikolla, että minäkin olen jonkinasteinen näpertelijä, ja työkaverini Judie kiikuttikin sitten samantien minulle muutaman käsityöohjeen. Näiden joukosta löytyi myös sopiva jouluprojekti, jota jo vähän testailin - mutta se on tietysti vielä salaisuus, valitan, eli ei siitä tämän enempää tässä vaiheessa. Ja tulipa sieltä pari muutakin houkuttelevaa ohjetta, joiden kimppuun saatan myös käydä pienet serkut mielessä.

Tänään sunnuntaina onkin sitten taas ihan muut jutut mielessä. Oikein reipasta päivää kaikille!

It was somehow revealed at the office last week that I too am a some sort of crafts enthusiast. My lovely colleague Judie immediately shared some really beautiful patterns with me and from them I also found myself a Christmas project. That is, however, a secret, of course, so sorry, will not say anything more than this about it :) . There were also some other tempting patterns there which I might also try - having new small cousins in mind...

But today I will do something completely different. Have a lovely Sunday!

October 09, 2015

Sunnuntaiaamiainen: munakasmuffinit

Jos normiaamupala kyllästyttää, kannattaa kokeilla näitä superhelppoja munakasmuffineja. Täytteeksi paprikaa, punasipulia, kinkkua ja pari kirsikkatomaattia, lisäksi juustoraastetta ja kananmunia, loraus maitoa ja suolaa ja mausteita maun mukaan.
Voitele muffinivuoat. Pilko haluamasi täytteet vuokiin. Sekoita kulhossa munat ja mausteet, loraus maitoa ja ripaus leivinjauhetta. Kaada munaseos vuokiin täytteiden päälle. Paista uunissa noin reilu 20 min, anna jäähtyä hetki ja ei kun syömään.

Vinkkivitonen: vuoat kannattaa voidella hyvin, kananmuna kun tarttuu tosi tiukasti...

Ohje on peräisin facebookista täältä (video), ja uunin lämpötila 375F on noin 190 celsiusastetta.

October 08, 2015

Nähtävyyksiä: Kasvitieteellinen puutarha

Mainitsin tuossa aiemmin, että lauantain ulkoiluretkellä löytyi puutarhakohde, jonne raahaan kaikki ensi kesänä tänne uskaltautuvat vieraat (tervetuloa!). Vietimme siellä Juniorin kanssa todella mukavan iltapäivän ja menemme aivan varmasti uudestaan. Jos ei nyt enää tänä vuonna, niin keväällä ja kesällä sitten taas.

Puutarhoista innostuneet Lontoon kävijät tietävät varmasti Kew:n kasvitieteellisen puutarhan. No, tämä "meidän" puutarhamme on samaisen Kuninkaallisen Kasvitieteellisen Puutarhan ja Kew:n ylläpitämä aivan ihastuttava puutarha, metsä, luonnonsuojelualue Wakehurst Place.

Alku ei ollut lupaava. Autoilimme Suomi-koulusta kohti puistoa ja Juniori ehti tietysti juuri nukahtaa, eikä siis todellakaan ollut tyytyväinen, kun herättelin häntä parkkipaikalla. Kun sitten olimme saaneet kahvia ja etenkin kakkua kuvun alle, oli ilme jo ihan toisenlainen. Voi ihmettä, pieni poika hyppeli ja juoksenteli aivan innoissaan!



Pienemmille vierailijoille on tehty oma alueen kartta, jossa on myös annettu viihdykevinkkejä, esimerkiksi "tee käpylehmä" tai "keksi jokaisella aakkosten kirjaimella alkava luonnon juttu". Täällä Englannissa on muuten erittäin, erittäin yleistä, että museot ja muut nähtävyydet ovat tehneet lapsille omat polut ja kierrokset, tykkään! Meillä ei nyt tällä kertaa viihdykevinkkejä tarvittu, sen verran lennokkaasti lensi Juniorin ihan omakin mielikuvitus. Ihmeteltiin korkeita puita ja isoja lehtiä ja käytiin luolassa ja vaikka mitä.

Näin syksyllä puutarhassa ei juuri kukkaloistoa näkynyt ja ohitimmekin puutarhamaisemmat istutukset aika nopsasti. Meidän retkemme oli enemmän metsäretki, jossa Juniori sai päättää suunnan. Innoissaan ja ylpeänä hän luki omaa karttaansa ja hyppelehti eteenpäin. Kaiken kaikkiaan retkeilimme maastossa noin kolme ja puoli tuntia, joista kyllä viimeinen tunti vietettiin ihan vähän eksyksissä - suosittelen käyttämään sitä aikuisten karttaa tuon lasten kartan rinnalla... 



Toinen asia, jota suosittelen, on eväät, tai ainakin kannattaa huomioida, että ravintola tarjoilee oikeaa lämmintä ruokaa vain lounasaikaan, ja siinä neljän jälkeen samaisessa kahvila-ravintolassa ei tarjoiltu edes voileipiä, vaan pelkkiä makeita leivonnaisia. Porkkanakakku oli kyllä hyvää, mutta ei se ihan vastannut käsitystäni välipalasta useamman tunnin reippailun jälkeen. Eväiden syöntiä varten puistossa on runsaasti pöytiä ja penkkejä, ja ensi kerralla minäkin pakkaan meille kunnon picnic-varusteet mukaan.

Hmm, ehkä täytyy sittenkin vielä syksyn aikana mennä ihailemaan englantilaista ruskaa!

October 06, 2015

Syysharrastukset

Mihin ihmeeseen se aika oikein hupenee? Tajusin tuossa jokunen päivä sitten, että kaikki näpertelyt ovat jääneet viime aikoina ihan kokonaan. Kesän aikana ei ole tainnut syntyä kortin korttia ja puikot ja virkkuukoukut ovat pysyneet tiukasti laatikossa. Värityskirjan olen sentään ottanut esiin muutaman kerran.

"Kesä" on tietysti ihan hyvä syy, olihan tuossa pihassa nyt sentään vähän tekemistä, ja tietysti kuntokausi eli juoksulenkki kolme kertaa viikossa on myös ihan hyvä saavutus. Nyt perinteisesti syksyn tullessa ja iltojen pimetessä alkaa kuitenkin sormia syyhyttää ja mielessä siinnellä ns. taiteellisemmat harrastukset.

Käväisin Hobbycraftissa inspiraationhakumatkalla, ja tarttuihan sieltä jotain mukaankin. Nyt sitten tarvitaan vielä sitä aikaa. Sitä ennen kuitenkin ulkoillaan aina, kun mahdollista. Viime lauantaina löytyi myös vierailukohde, jonne viedään kaikki ensi kesän vieraat. Ja mennään ominkin päin. Sieltä kuva alla.
Melkein kuin Suomessa. Mutta ei ollenkaan.
Millaisia syysharrastuksia teillä on?

Mukavaa alkanutta viikkoa!

October 04, 2015

Friday on my mind

Hyvää sunnuntaita kaikille! Tämä viikko onkin ollut taas melkoista lentämistä, kirjaimellisestikin. Onneksi on ihan mahtavat ulkoilukelit näin viikonloppuna, niin pääsee taas hyvin lataamaan akkuja.

Kokeilimme perjantaina, miten onnistuu illanvietto Lontoossa töitten jälkeen Juniorin kanssa eli Mies vietti etätyöpäivää ja haettuaan Juniorin koulusta lähti tämän kanssa kohti keskustaa, jossa sitten tavattiin. Ajatuksena oli kierrellä hetki Borough Marketilla ja käydä sitten syömässä siinä lähistöllä ja tulla ihan ajoissa kotiin. No, huonostihan se meni, Borough Marketilla kojut pakkailivat tavaroitaan, emmehän me tietenkään tarkistaneet aukioloaikoja, ja Juniori oli väsynyt ja nälkäinen ja pahalla tuulella ja kitisi ihan alusta lähtien. Ruokaa saatuaan piristyi sen verran, että lähdimme hölmöt pienelle iltakävelylle. Sehän oli siis tietystikin virhe, sillä sen jälkeen kitinää riittikin sitten koko kotijunamatkan ajan. Koitetaan uudestaan sitten joskus ensi vuonna, ehkä. Niin ja ruokakin oli pahaa. 

Mutta maisemat olivat ihan kivoja, täytyy myöntää.


Minähän en juuri Lontoossa keskustassa käy, joten mukavaa välillä käydä tarkistamassa, miltä siellä näyttää. Ensi kerralla meidän perhe menee tosin sitten päiväsaikaan, oppia ikä kaikki. Leppoisaa viikonloppua!

October 01, 2015

Joulu se tulla jollottaa

Laitetaanpa tähän lokakuun alkuun pieni maistiaispala taannoiselta puutarhakauppareissulta - johan tässä onkin jo aika kaivaa joulukoristeet esiin :)
Yksityiskohta joulukuvaelmasta, luistelijat jäällä.
Siellä tosiaan siis oli joulusesonki juuri alkannut ja esillä sen mukaisesti näitä viehättäviä joulukuvaelmia ja tietysti erilaisia sisä- ja ulkokoristeita jääkarhuista lumiukkoihin ja lahjapaketeista joulupukkeihin. Tämän jouluisemmat kuvat saavat tässä blogissa tosin odottaa julkaisuaan vielä hetken aikaa.

Mukavaa päivänjatkoa!